Sivunvalintanappi Sivu: [1] 2 3  Lähetä aihe | Tulosta
 25 Aran kissan totuttaminen pois pelosta? (Luettu 26995 kertaa)
Veli-Katti
Ex-jäsen


Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
29.05.2012 klo 19:15:43
Tulosta viesti  
Minulla on eläinsuojalta otettu 8kk vanha kissa, joka ensi alkuun oli kovin arka ja säikkyi mm. äkkipikaisia liikkeitä ja kovia ääniä. Nyt kisu on jo jossain määrin kiintynyt minuun: tulee puskemaan ja kiehnäämään, nukkuu vieressäni, seuraa minua ja katselee puuhiani ja herättää aamuisinkin tassuttelullaan. Kisu kuitenkin pelkää edelleen kovia ääniä ja kolahduksia. Leikit ja paijaukset keskeytyy useasti siihen, kun kisu kuuntelee korvat tarkkoina porraskäytävistä tulevia ääniä ja vähänkin suurempi kolahdus saa kissan pinkomaan verhojen alle piiloon.. Usein puhun näissä tilanteissa kissalle rauhoittavalla äänellä, mikä toimii toisinaan.

Kisulla on myös yksi paha tapa, nimittäin sähistä ja käydä jalkoihin kiinni jos ihminen ohittaa kissan liian nopeasti ja "koko pituudessaan". Minun pitäisi olla koko ajan matalalla, "kissan tasolla", jotta mahtuisimme kissan kanssa kulkemaan esimerkiksi yhtä aikaa oven suusta ilman, että kissa sähisee ja uhkaa kynsitassulla. Pureminen ja kynsiminen tosin on nyt vähentynyt, kun olen läpsäyttänyt käsiäni ja torunut kissaa tuimalla äänensävyllä aina kun on käynyt kiinni. Ollaan jonkin verran harjoiteltu sitä, että koko pituudessani kävelen kissan ympärillä puhuen samalla lempeästi, mutta edelleen yllättää sähisemällä silloin tällöin, vaikka hetken aikaa näyttäisikin siltä, ettei enää sähise.

Tässä sähinä-jutussa on se ikävä puoli, että asuntoon on muuttamassa kämppiksekseni toinen ihminen todennäköisesti jo ensi perjantaina ja voin arvata, että kissa tulee pelkäämään uutta solunaapuria. Voin olla melko varma, että kämppistä kissa ei tule mitenkään kiusaamaan "huvikseen", sillä tykkää liikkua vain minun huoneeni ja vessan alueella (ja toisinaan keittiössä, jos itsekin olen siellä, mutta ei ole keittiössä koskaan yksin), mutta kohtaamiset vessan ovensuussa voi aiheuttaa ongelmia. Pitäisiköhän kissan vessa siirtää väliaikaisesti tänne minun huoneeseeni hajuhaitoista välittämättä, jotta kissa saa ensi alkuun totutella uuden asukkaan hajuihin ja ääniin ilman varsinaista ihmisen kohtaamista käytävällä? Mitään pikakeinoa tuskin arkuudesta/pelokkuudesta pois pääsemiseen on olemassa, mutta olisi silti mukava kuulla, millaisia keinoja te olette käyttäneet? Feliway-suihke on ollut meillä käytössä.

Toinen juttu on se, että kissa taitaa tykätä läheisyydestä kiehnäyksen ja puskemisen määrästä päätellen, mutta kissa ei itse anna ihmisen silittää/koskea itseään. Vähän ollaan totuteltu ihmisenkin kosketukseen esim. makupaloja antaessa, mutta edelleen kissa säikähtää, jos ihminen yrittää koskettaa muussa yhteydessä. Onko kellään kokemusta siitä, että ihmisen kosketusta pelkäävästä kissasta kuoriutuukin jossain vaiheessa sylikatti?

Kissan arkuudesta taitaa kieliä sekin, ettei tykkää yhtään "saalistusleikeistä", vaan ainoat mieluisat lelut on kissanminttu-pehmolelu ja minun kengät Hymiö Saalistettavia leluja kissa lähinnä säikähtää. Tarjotessani raakoja porsaansuikaleitakin kissa kokeili ensin lihanpalaa monta kertaa ja heitteli sitä tassuissaan, että onhan se varmasti kuollut, eikä elävä.

Tarkennuksesi vielä, että kissan hyökkäilyt ei tunnu olevan mitenkään uhmakkaita tai pahansuopia tai edes leikkisiä, vaan kynsitassua tulee nimenomaan tilanteissa, joissa kissa pelkää.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
lara
Leijona
****
Poissa



Viestejä: 1412
Sijainti: Vantaa
Liittynyt: 25.11.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #1 - 29.05.2012 klo 20:09:56
Tulosta viesti  
Joo, no mulla on kokemusta kahdesta arasta kissasta.

Onko mitään tietoa kissan alkuperästä, ja kuinka pitkään kissa on ollut esyllä? Onko siellä ollut sosiaalinen ihmisiä kohtaan vaiko ollut vain omissa oloissaan?

Mun nuorempi kissa, joka menehtyi puoli vuotta sitten FIPiin/syöpään, oli myös 8 kk kun se tuli mulle. Hesyllä oli ollut puoli vuotta, ja oli tottunut käsittelyyn. Ei kuitenkaan siitä pitänyt kovinkaan paljon, ja oli välillä tosi säikky ja arka.

Kedi tuli mulle 4 kk ennen Kaitsua, ja on huostaanottotapaus. 1,5-vuotiaana muutti ekaa kertaa asumaan ihmisten kanssa, ja kaikki oli luonnollisesti tosi jännää ja pelottavaa. Kaitsun myötä Kediin sai koskea, kun Kedi oli ollut mulla viitisen kuukautta. Kedi pelkäsi kättä, ja ihan naamasta asti ei saanut silittää, mutta kylkiin ja häntään sai koskea ja se tykkäsi olla silitettävänä.

Kedin kanssa meni varmaan pari kuukautta niin, että se juoksi piiloon, kun ihminen oli menossa sen ohi. Pikkuhiljaa se pystyi olemaan paikoillaan, kun sen ohitti rauhallisesti. Alkuun meillä sähistiin monta kertaa päivässä, kun ihmiset teki jotain yllättävää tai äkillistä. Parissa kuukaudessa sähinöiden määrä väheni noin kertaan päivässä, ja pikkuhiljaa siitä Kedi lopetti sähisemisen miltei kokonaan. Nykyään sähinät on todella satunnaisia, se sähisee silloin jos kokee, että joutuu ajetuksi sängyn alle. Eli silloin jos mä teen jotain sen mielestä epäilyttävää, kuten laitan puhtaita vaatteita kaappiin tms., joka voi tarkoittaa imurointia.

Puolessa vuodessa oltiin Kedin kanssa päästy siihen, että ihminen on ihan jees, sen kanssa on kiva leikkiä ja sen voi antaa koskea. Nostaminen, paikallaan pitäminen ja kaikki muu kissan "estäminen" oli aivan kamalaa. Pikkuhiljaa ollaan siitä päästy pidemmälle ja pidemmälle. Nyt Kediä saa jo nostaa, sen voi ottaa hetkeksi syliin ja sitä saa pitää paikoillaan.

Kissakaverin takia Kedin ei tarvinnut hakea seuraa ja läheisyyttä ihmiseltä. Kaitsun menehdyttyä Kedi kuitenkin joutui opettelemaan hakemaan läheisyyttä ihmiseltä, ja ollaan siinä päästy aika pitkälle. Kedi tulee sohvalle viereen köllöttelemään, ja tänään se tuli oikein nukkumaan ihanihan muhun kiinni.



Kissan luottamuksen voittamiseen menee siis aikaa, meillä on Kedin kanssa mennyt 2,5 vuotta siihen, että nukutaan ja hengataan sohvalla yhdessä. Se vaatii kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja vielä lisää kärsivällisyyttä. Teillä ei välttämättä mene noinkaan kauan, koska kissa on vielä nuori. Kedillä oli ikää tuplasti, ja se oli todella arka ja joutunut aiemmin kokemaan kovia.

Hiekkiksen voi ottaa alkuun sun huoneeseen, niin kissa ei ainakaan ala pelätä vessassa käyntiä. Kämppikselle kannattaa takoa päähän, että kissa on arka ja sen seurassa tulee olla rauhallinen. Puhua matalalla äänellä ja liikkua hitaasti. Voi tuntua tyhmältä, ja tuntuukin pidemmän päälle, mutta siten viestittää kissalle, ettei tartte pelätä. Ohitukset me tehtiin Kedin kanssa niin, että puhuttiin rauhallisesti ja liikuttiin hitaasti selkä kissaan päin. Eli mahdollisimman vähän uhkaavasti.

Noissa puremis- ja raapimisjutuissa kannattaa ottaa kädet/muut ruumiinosat pois kissan ulottuvilta ja vinkaista. Se on kissamainen tapa kertoa, että nyt sattuu. Kaikki, kuten mun rakkaat karvalapset  Pyöritä silmiä, eivät tätä tajua, ja mä oon huutanut/kiljaissut yleensä jotain tyyliin "a-a" tai "äp-äp". Ihan niinkuin koirillekin neuvotaan sanovan silloin, kun ne tekee jotain väärää. Kedin kanssa raapiminen ja pureminen on nykyään sitä, että sohvalla mun vieressä hengatessa se niin mielellään haluaisi leikkiä mun kädellä ja yrittää sitä tassuillaan ja hampaillaan saada itselleen.

Kivat saalistusleikit voisivat myös teillä olla sellaisia, että heität kissalle karkkeja ympäri asuntoa tai sängyn alla. Sängyn alla kissa ainakin on turvassa, ja karkkien syöminen rentouttaa.

Arkuus ei ainakaan Kediltä oo poistunut, vaikka se onkin reipastunut. Vieraita se arkailee useamman tunnin, ja postiluukun kolahtaminen sekä rappukäytävän äänet saa sen aina tarkkaavaiseksi. Ovikellon ääni taas saa sen juoksemaan sängyn alle piiloon. Kaitsu oli aivan samanlainen, tosin se meni välillä piiloon silloinkin kun posti tuli.

Aika pitkään pojat myös meni piiloon silloin kun minä tai exä tultiin kotiin.

  

Kedi ~ 2008
Aava SBI n 21, 3/2012

RIP Kaitsu ~ 7/2009-24.11.2011
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Veli-Katti
Ex-jäsen


Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #2 - 29.05.2012 klo 20:24:01
Tulosta viesti  
Lainaus:
Onko mitään tietoa kissan alkuperästä, ja kuinka pitkään kissa on ollut esyllä? Onko siellä ollut sosiaalinen ihmisiä kohtaan vaiko ollut vain omissa oloissaan?


Kisu oli jonkin verran alle kuukauden eläinsuojalla. Suojalla katti tuli puskemaan minua samalla tavalla kuin puskee nykyisinkin, mutta koskettaa ei sielläkään antanut. En tiennyt, ettei pidä kosketuksesta niin ensimmäisestä kissan nostamisen yrityksestä jäi muistoksi raapaisu kaulaan. Kissa saatiin vain ottamalla niskasta kiinni kantokoppaan. En tiiä sen paremmin, että kuinka usein kissalla on ollut seuraa eläinsuojalla. Se oli ennen eläinsuojalle tuloaan karkurina, kuitenkin ilmeisesti vain vähän aikaa hyvästä kunnostaan päätellen. Karkuriaikojen aikaisemmista tapahtumista minulla ei ole tietoa.

Tuo herkun heittäminen sängyn alle kuulostaa hyvältä leikiltä, taidetaanpa jo tänä iltana sitä kokeilla Hymiö

Huomenna ollaan menossa eläinlääkäriin kastraatioon, saa nähdä vaikuttaako se jotenkin kisun arkuuteen.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Veli-Katti
Ex-jäsen


Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #3 - 29.05.2012 klo 23:12:12
Tulosta viesti  
Tuli mieleen vielä semmoinen vaihtoehto, että voiko kissa kiehnätä ja hakea läheisyyttä myös ollessaan hädissään? Tuo oven kynnys (sekä minun huoneeni, että vessan kynnys) on meille semmoinen paikka, missä sähinät yleensä alkaa, jos siitä siis yrittää kulkea kisun kanssa yhtä aikaa. Ennen oven suuta kissa kuitenkin tulee kovasti puskemaan ja vähän vilkkaankin oloisena kiehnää vasten. Vasta sen jälkeen (minun liikkuessa puskemisten päätyttyä) alkaa sähinät. Voiko siis olla, että kissa jotenkin yrittää rauhoittaa itseään kun kokee tilanteen jo alkujaan uhkaavaksi?

Onko hyvä idea yrittää totuttaa kissaa koskemiseen esimerkiksi paksuilla toppahanskoilla, jolloin ei tule ikäviä säikähdystilanteita, jos kissa sattuukin näykkäisemään? Vai pitäisikö vain odotella, että kissan luottamus kasvaa sen verran, että tulee itse silitettäväksi? Minulla ei ole tietoa, miten kissaa on totutettu ihmisiin aiemmassa kodissaan, joten voiko pelkällä odottamisella käydä myös niin, ettei kissa koskaan opi tykkäämään silityksistä ollenkaan? Muutaman kerran kisu on antanut jo silitellä. Toivoisin kovasti, että kisu oppisi tykkäämään ihmisenkin tarjoamasta läheisyydestä.

Tuli vielä mieleen siitä, ettei kissa tykkää saalistusleikeistä: olen lukenut, että kissalle saattaa tulla energian "patoumia", jos ei pääse toteuttamaan saalistusviettiään. Entä jos kissa ei vaan innostu saalistusleikeistä tai suhtautuu esim. huiskan heiluttamiseen pelokkaasti - jos kissa ei siis itse pidä saalistusleikeistä, niin patoutuuko tällaista viettienergiaa sitten ollenkaan?

Minulla ei ole aiempaa kokemusta aroista kissoista vaan ainoastaan sylivaaveleista, kysymysteni määrä taitaa siis korreloida kokemattomuuteni kanssa Nolostunut Kaikki vinkit siis on todella tervetulleita Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Toscana
Leijonakuningas
*****
Poissa



Viestejä: 2864
Liittynyt: 21.11.2010
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #4 - 30.05.2012 klo 00:23:05
Tulosta viesti  
Sanoisin, että älä missään nimessä yritä totuttaa kissaa väkisin ihmisen kosketukseen, eikä ainakaan toppahanskat kädessä.  Toppahanskat saatavat aiheuttaa entistä enemmän kissassa pelkoa.  Käteen ja kosketukseen totuttaminen on hyvä tehdä pikkuhiljaa pienin askelin edeten.  Tarjoile kissalle herkkuja kädestä; pitele kättäsi esillä ja odota että kissa tulee itse mahdollisesti kohti nuuhkimaan kättä; kun yrität koskettaa/silittää kissaa niin aloita pyyhkimällä kädelläsi kissaa poskista.  Ei kättä koskaan suoraan naamän eteen, äläkä katso kissaa suoraan silmiin, vaan siristele ja räpyttele silmiä. Aloita siis posket--> niskaa--> selkää.  Vältä koskemasta alussa kupeisiin, jalkoihin, häntään, ja tietysti vatsapuoli, ovat yleensä ne arimmat kohdat kissalla.  Mutta ennen kaikkea, kärsivällisyyttä, odottele mahdollisimman paljon, että kissa itse ottaa sitä kontaktia sinuun, tulee lähellesi ja sitten ikäänkuin puolihuolimattomasti rennolla kädellä sivelet kissaa ilman suurempaa numeroa asiasta.   Aralle kissalle mikä tahansa väkisin tehty asia niin helposti tuo sitä takapakkia. 

Vaikkakin on hyvä käyttäytyä rauhallisesti, välttäen äkkinäisiä liikkeitä aran kissan kanssa, niin toisaalta on hyvä myös käyttäytyä ihan normaalisti ja totuttaa kissaa pois niistä peloista mielummin noteeraamatta millään tavalla kissan säikähdystä.  Esim. jos kissa pelästyy jotain kolahdusta, niin tavallaan sitä kissan pelkoa vaan ruokkii jopa sillä rauhoittavalla puhumisella, vaan jos ei noteeraa mitenkään kissan säikähdystä/ piiloon menemistä, niin pikemmin kissakin huomaa, ettei asiaa tarvitsekaan pelätä, koska kukaan muukaan ei reagoi siihen. 

Tietenkään kaikki neuvot eivät aina päde kaikkiin arkoihin kissoihin, onhan jokainen kuitenkin omanlaisensa persoona.  Hienoa kuitenkin, että olet antanut kodin tällaiselle arallekin esy-kissalle.  Hymiö

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Pumpuli
Mörökölli
***
Poissa


Täällä on kivaa. :)

Viestejä: 804
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 05.08.2011
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #5 - 30.05.2012 klo 09:41:39
Tulosta viesti  
Komppaan pitkälle Laraa ja Toscanaa. On hyvä huomata, että kissoilla arkuus voi olla opittua ja/tai perinnöllistä. Luulen, että meidän Maxiella voi olla myös perinnöllistä arkuutta. Se tullessaan sähisi heti ihmisen nähdessään, kun sängyn alta oli vihdoin tultu ihmisten ilmoille sinne juostiin koko ajan karkuun jos pelotti jne. Vieläkin se on arka kuin mikä, mutta sen suuri edistysaskel on, että siihen saa koskea olohuoneessa. Nostaminen ym. on täysi mahdottomuus ja Maxie edelleen menee paniikkiin jos sen edes saa kiinni (mahdollista ainoastaan sängyssä).

Muilta on tullut tosi hyviä kommentteja. Älä tosiaan pakota kissaa ja jos kissa on arka, välttäisin sen komentamista koska kissa ei välttämättä tajua, miksi sitä komennat. Meillä Maxie tarvitsee jatkuvaa tukea itsetunnolleen tai se alkaa viettää enenevässä määrin aikaa sängyn alla. Yritämme siis seurata sen pieniäkin eleitä jos se vaikkapa haluaa, että joku menee sen kanssa makuuhuoneeseen silitystä varten niin yritämme keskeyttää puuhamme ja seurata kissaa makuuhuoneeseen. Hypimme siis kissan pillion mukaan aina kun tajuamme, mitä se haluaa.  Kieli Nämä ovat meillä auttaneet niin, että Maxie uskaltaa joskus näyttää haluavansa silitystä kun se tietää, että se hyväksytään ja sen tarpeista ollaan kiinnostuneita.

Oviaukot ja pakoreitin puuttuminen on aralle kissalle kauhistus. Jos kohtaan Maxien vessan ovella tai menen vessaan kun kissa on jo siellä, se edelleen puolustautuu sähinällä ym.

Tuo lihan käsittely on kissalle ihan normaalia eikä liity sen rohkeuteen/arkuuteen. Arkakin kissa on saalistaja.

Opettele lukemaan kissan eleitä sen verran, ettet tarvitse mitään hanskoja.  Ei sitä väkisin kuitenkaan pysty syliin opettamaan. Aran kissan lähestyminen voi olla melkoista taidetta, mutta varmaan ainoa tapa saada edistystä. Eli ei tarvitse odottaa, että kissa tulee luokse, voi olla ettei se tule, mutta lähesty kissaa aina sen ehdoilla. Eli lähestyt sivuttain, et tuijota, siristät silmiä ja ennen kaikkea katsot kissan eleitä, eli jännittyykö vartalo jne. Jos kissa on tosi arka, ensimmäinen ajatus on pakeneminen. Eli lähestyt vaikka 10 cm ja odotat, kunnes kissa unohtaa pakoajatukset (=vartalo rentoutuu). Alkuun lähesty kissaa vain kun se lepää, jo valmiiksi virkeä liikkuva kissa todennäköisesti ei anna koskea. Jos pääset lähelle, anna nuuskia kättä, jos kissa on ok voit koskea poskia jne.
  

Pipari 07/2010 Maxie 08/2009

Pumpuli 09/1998-03/2011 Pörri 09/1998-09/2010 Sepe 08/1994-09/2009 Tyson 05/1992-04/2009
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Pantera
Leijona
****
Poissa


Jaska & Raksu

Viestejä: 1727
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 02.09.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #6 - 30.05.2012 klo 11:49:00
Tulosta viesti  
Mulla tämä Raksu oli tullessaan tosi arka (esystä myös peräisin), eikä edes tullut kosketusetäisyydelle. Majaili alussa sängyn alla, ei tullut sieltä pois, jos olin samassa huoneessa. Yritin "lahjoa" antamalla nameja, ja yrittämällä leikittää. Pikkuhiljaa Raksu tuli kosketusetäisyydellekin. Siinä vaiheessa sitten yritin ihan varovaisesti silittää esim. kylkeä. Aluksi Raksu kavahti kosketusta, mutta huomasi pian, että se onkin mukavaa ja antoi pian rapsutella jo enemmänkin. Syliin ottamista kokeilin siinä vaiheessa, kun Raksu antoi jo rapsutella reilummin. Aluksi sekin aiheutti kauhistusta (otin syliin vain pieneksi hetkeksi kerrallaan), mutta oppi pian pitämään siitäkin. Raksun tapauksessa meni vain 1-2kk nykytilanteeseen, että Raksun saa vapaasti napata syliin ja tulee itsekin hakemaan hellyyttä. Mutta monella muulla kissalla tässä menee paljon kauemmin, eikä kaikista kissoista tietenkään sylikissoja tule.

Entinen kissa Miuku taas tykkäsi minusta aivan järjettömästi, mutta pelkäsi kaikkia vieraita ihmisiä ja oli muutenkin arka. Miuku aina tottui uusiin ihmisiin, mutta siinä vain meni todella kauan aikaa. Samoin vaikka muuton yhteydessä meni aikaa, että Miuku tottui uuteen asuntoon ja uuden asunnon (erilaisiin) ääniin.

Tuossa nyt oli omia kokemuksia, muut ehtivät jo antaa hyviä neuvoja. Hymiö Tuosta leikkimisestä tuli mieleen, että kissalle kannattaa antaa myös leluja, joiden kanssa se voi itse leikkiä. Raksu ei alussa uskaltanut leikkiä mun kanssa, mutta kun sai olla omassa rauhassa, innostui itse leikkimään leluhiirillä tms. Ja tietysti muutenkin kannattaa varmistaa, että kissa saa tarpeeksi omaa rauhaa. Ainakin niin kauan kun suhtautuu yhtään pelokkaasti ihmiseen. Ja yllättäviin ääniin ja vastaaviin varmasti tottuu ajan kanssa. Kärsivällisyyttä tosiaan vaan. Hymiö
  

R.I.P. Miuku (06.98-19.08.11)
R.I.P. Juuso (98-17.01.13)
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ansi
Leijonakuningas
*****
Poissa



Viestejä: 4619
Sijainti: Nastola
Liittynyt: 11.09.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #7 - 30.05.2012 klo 12:47:05
Tulosta viesti  
Feliway-suihketta parempi tuote tällaisessa tilanteessa on Feliway-haihdutin, joka laitetaan pistorasiaan ja se vapauttaa feromonivalmistetta tasaisesti huoneilmaan.
  

Mökö ja Luru, maatiaissisarukset, s. 20.6.2009
IP FI*Draconian Ataegina "Hippu", NFO, s. 10.4.2011
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
muput
Mörökölli
***
Poissa


Tavallisia kissoja ei
ole olemassa

Viestejä: 670
Sijainti: Tampere
Liittynyt: 22.09.2011
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #8 - 30.05.2012 klo 20:20:13
Tulosta viesti  
Meillä Badding on edelleen arahko, vaikka on meillä 5 vuotta asustellut (tuli n. pari vuotiaana). Yleensäkin pelkää vieraita ihmisiä, harvoissa tilanteissa saat nostaa syliin, lähes päivittäin kulkiessasi vierestä tämän nukkumapaikkaa (tietysti näissä tapauksissa unipaikka on näkyvä) - iso B siirtyy pois paikaltaan. Se, minkä tiedämme myös tulevan Baddingin kokemuksista on, koskaan missään tilanteessa tuota kissaa ei parane ns. jahtaa. Badding hätääntyy, jos lähdet perään kulkemaan eli "jonossa" ei kotona kuljeta, muutoin herra alkaa sähistä, "huutaa" ja onpa tua kerran tehnyt hädätkin alleen. Iso B tulee kuitenkin itse hakemaan huomiota ja "kerjää ruokaa". Voi leikkiä meidän kanssa, jos mukana on joku toisista kissoista, niistä ukko saa parhaiten tukea. Niin ja tokihan ukko antaa hoitaa turkkiaan, mutta esim. hampaidenpesun olemme suosiolla jättäneet pois. Aluksi höösäsimme Baddingiä, mutta pian kuitenkin tavan arkea aletiin elämään.

Ja tuosta, ettei anna kuitenkaan ihmisen silittää, tulee Daisy mieleen. Daisy ei varsinaisesti ole arka, mutta sillä on ollut pennusta asti se, että tulee puskemaan, vetää kasikkoa jaloissa, pusuttelee ja kiehnää, mutta auta armias, jos kehtaat häntä silittää.  Hymiö Nuorempana tuli kynnestä ja/tai hampaista. Nyttemmin, Dee on siis 5v., antaa jo silittää itseään . Nuorempana vain harvat ja valitut vieraat saivat häntä automaattisesti silitellä, mutta kotiväki ei.  Hymiö En edes tiedä, milloin Dee "antoi periksi" ja ollaan saatu "rapsuttelulupa", sillä eka päivästä lähtien ollaan kontaktia pidetty yllä.
  

Kissat eivät ole koko elämäni, mutta ne tekevät elämästäni kokonaisen.
Sivun alkuun
IP kirjattu
 
Veli-Katti
Ex-jäsen


Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #9 - 30.05.2012 klo 20:39:29
Tulosta viesti  
Meille kuuluu nyt ilouutisia Kliseinen

Kisu oli tänään kastraatiossa ja nukuttamisen jäljiltä ensimmäisellä heräämiskerralla liikkuminen oli sen verran hoipertelevaa (kaatuili joka toisella askeleella), että piti ottaa kissa syliin lepäämään ennen uutta yritystä. Siitä lähtien kissa onkin antanut silittää itseään päästä, poskista ja kyljistä ja kehrää silitettäessä. Olin kyllä onnellinen kun ensi kertaa kissa tuli itse ja möllähti tuohon syliin antaen silitellä päätään ja hieman kylkiä. Antaa nyt ihan vapaasti silittää itseään noilta alueilta. On kyllä tavallaan huojentavaa, ettei tarvitse enää yhtä lailla pelätä kynsitassua Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Myrtus
Ex-jäsen


Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #10 - 01.06.2012 klo 23:59:07
Tulosta viesti  
Ihana kuulla Hymiö. Itselläni on entinen villikissa (otettu about 15-viikkoisena). Ollut nyt 7 vuotta minulla, ja vieläkin on täysin erilainen kuin muut, heti ihmisten käsittelyssä olleet kissat. Ensimmäiset 2-3 vuotta oli ihan ulottumattomissani, sitten jotenkin ihmeellisesti ikkunasta karattuaan, ja loukulla kiinni saatuani alkoi "kesyyntymään". Sterilisaatiolla ei ollut minkään valtakunnan vaikutusta. Sitten uuteen kämppään muutettuamme prosessi jatkui vaan parempaan suuntaan. Nykyään tulee jopa viereen hakemaan rapsutuksia. Mutta pelkää varmasti ikuisesti ihmistä tietyllä tavalla. Pitkä prosessihan tämäkin on ollut, mutta palkitseva. Pitää vaan antaa aikaa ja tilaa (ja ihan hitosti herkkuja  Virnistys). Onneksi tämä kissa ei ole ikinä ollut hyökkäävä, vaan todella liiankin alistuva. Toivottavasti leikkauksen myötä loppuu teillä hyökkäilyt!
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Veli-Katti
Ex-jäsen


Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #11 - 03.06.2012 klo 10:51:29
Tulosta viesti  
Kissa antaa nykyään rapsutella pään ja niskan alueilta ja silittää selästäkin. N. kerran päivässä se tulee köllähtämään tähän syliin ja aamuisin tervehtii minua aina puskemalla päätään vasten minun päätä ja laittamalla tassut olkapäilleni samalla kehräten.

Kissan hyökkääminen ei nyt kuitenkaan ole ihan täysin loppunut ja jos kissa pääsee kerran hyökkäämään (yleensä vältetään näitä tilanteita olemalla mahdollisimman rauhallisia kissan näyttäessä merkkejä, että nyt saattaisi hyökätä, mutta jos esim. on selkä kissaan päin niin ei välttämättä ehdi havainnoimaan kissan pelkoa) niin sen jälkeen kissa voi olla monta tuntia levoton ja hyökkäämisaltis. Silloin on ihan mahdotonta olla kissan kanssa samassa huoneessakaan. Eläinlääkärin suosituksesta kokeilemme Zylkene-nimistä maitovalmistetta, onko kellään täällä kokemuksia "lääkkeestä" (sehän on luontaistuote)? Eilen sain syötettyä jauheen kissalle kalkkunan mukana, mutta tänään ei ole syönyt annostaan vielä eikä kalkkunankaan mukana aamulla maistunut. Feliway-suihke on myös jatkuvassa käytössä.

Kissa ei myöskään edelleenkään tykkää leikkiä, mutta tänä aamuna näin sen saalistamassa keittiöstä löytämäänsä hämähäkkiä. Olisiko hyvä idea ostaa vaikka eläinkaupasta jotain pieniä ötököitä, joihin kissa saisi purkaa saalistusviettiään? Ehkä hyökkäilytkin vähenisi, jos kissa saisi purkaa energiaansa oikeiden ötököiden saalistamiseen kun lelut ei tunnu kiinnostavan.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Pantera
Leijona
****
Poissa


Jaska & Raksu

Viestejä: 1727
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 02.09.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #12 - 03.06.2012 klo 12:13:28
Tulosta viesti  
En ollut Zylkenestä aiemmin kuullutkaan, mutta pikagoogletuksella näytti, että jotain tehoa sillä kai on.

Oletko mitä kaikkia leluja kokeillut? Monet kissat pitävät palloista, joita voi heitellä, huiskun heiluttelusta ja laserpointterista. Kannattaa kokeilla paljon erilaisia leluja. Suosikkileluja täällä ovat myös pussinsulkijat ja foliosta rutatut pallot. Hymiö

Tosi hyvältä kuulostaa teidän tilanne, ja varmasti vielä tuosta paranee. Hymiö
  

R.I.P. Miuku (06.98-19.08.11)
R.I.P. Juuso (98-17.01.13)
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
lara
Leijona
****
Poissa



Viestejä: 1412
Sijainti: Vantaa
Liittynyt: 25.11.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #13 - 03.06.2012 klo 12:41:19
Tulosta viesti  
Rypistetyt kuitit on myös kivoja leluja, on Kedin suosikkileluja foliopallon lisäksi. Megaeläimestä ostin Kedille ison ruskean hiiren. Se on vissiin puuta tai jotain muuta raskasta materiaalia, ja päällystetty sisalnarulla. Jotenkin se kopina kaiken muun lisäksi tekee hiirestä aivan ihanan.

Mä en ostaisi eläinkaupasta mitään elävää kissan leluksi. Eiköhän kesällä kärpäsiä ala tulla asuntoihin ihan riittämiin kissaa aktivoimaan.

Feliwaysta kannattaa hankkia haihdutin, suihke on tarkoitettu pääasiassa estämään merkkailua.
  

Kedi ~ 2008
Aava SBI n 21, 3/2012

RIP Kaitsu ~ 7/2009-24.11.2011
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Toscana
Leijonakuningas
*****
Poissa



Viestejä: 2864
Liittynyt: 21.11.2010
Re: Aran kissan totuttaminen pois pelosta?
Vastaus #14 - 03.06.2012 klo 14:56:45
Tulosta viesti  
Eihän kaikki kissat enää aikuisiällä leiki, sehän on kuitenkin pentuajan tapa opetella saalistamisen jaloa taitoa.  Vaikka kissasi nyt ei vielä niin kovin vanha olekaan, niin voihan olla ettei kissalla ole pentuaikana ollut mitään leluja, että olisi tottunut niillä leikkimään saalistusleikkejä ?   

Kaikesta huolimatta kannattaa tarjota kissalle mahdollisuutta saalistusvietin toteuttamiseen ja energian purkamiseen erilaisilla leluilla.  Pienet pehmeät pallot ( superlonpallot pomppii mukavasti), narun vetoa maton alla, paperista rypistetty pallo on monen kissan suosiossa, laserpointteri, naruun sidottu höyhen jne.  Kuivanappuloita tms herkkuja voi heitellä, jos kissasi innostuisi niitä "saalistamaan". 
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: [1] 2 3 
Lähetä aihe | Tulosta
 
  « Koti ‹ Alue Sivun alkuun