Työni vuoksi jouduin jättämään avioerossa kissan ja koirat exälleni. Akkaa ei ole ikävä mutta eläimiä sitäkin enemmän. Olen jo pitkään ajatellut että jos tilaisuus tulee niin ottaisin itselleni kissan tai kaksi. Nyt tilanteeni on vihdoin se että muutin maalle omaan taloon järvenrantaan mutta kuitenkin taajama-alueelle. Vierestä löytyy tosin isohko metsä ja naapurusto on harvahko, talot eivät ole kovinkaan lähekkäin. Eli nyt saattaisi ehkä olla mahdollisuus ottaa kissa. Mutta kun se ei ole ihan yksinkertaista: työskentelen viikko töitä/viikko vapaata systeemillä ja työviikon aikana saatan joutua olemaan useita päiviä pois kotoa. Avioliitossani meidän kissamme oli ulkokissa jolla oli takaovessa oma luukku josta tuli ja meni niin kuin halusi. Homma toimi tosi hyvin ja viihtyi kissa välillä kotonakin, etenkin huonolla ilmalla. Mutta, saisinko yksin homman toimimaan jos otan aikuisen kissan tai kaksi, esim. löytökissoja eläinsuojeluyhdistykseltä? Pentua kun en voi työni vuoksi ottaa. Oppiiko aikuinen kissa käyttämään oviluukkua? Entä voinko olla varma että kissa pärjää jopa neljä päivää yksin, paljon ruokaa ja juomista sisälle laitettuna? Olisi niin kiva kun saisi kissoja kaveriksi mutta olen aina ottanut eläimet vakavasti ja pohdituttaa nyt isosti uskallanko ottaa vai en? Kertokaa kissaihmiset mielipiteitänne.