Nyt kaivattaisiin neuvoja ja vinkkejä melko yksinkertaiseen ongelmaan, johon ei kuitenkaan tunnu omin konstein apua löytyvän. Meillä on kaksi noin 9kk ikäistä leikattua poikakissaa, jotka toki ovat vielä siinä iässä, milloin se pentumainen leikkiminen ja riehuminen on ihan normaalia. Nyt toistuvasti pidemmän aikaa kiusana on ollut järjetön yöaikaan sijoittuva riehuminen. Tämä sama toistuu aina 4 – 7 välissä aamulla (arkisin herätyskello soi kuuden jälkeen, joten yleensä tämä rumba sijoittuu tuohon neljän aikaan), ja pääasiassa silloin maestrona toimii vain toinen kissa, joka mm. ryntää sänkyyn pomppimaan, hyppimään ja änkeää peiton alle leikkimään jaloilla. Toisinaan hän tuo leluja sänkyyn, ja varmana valttikorttina on hypätä kirjahyllyyn kilistelemään niitä vähäisiä koriste-esineitä, joita voidaan enää esillä pitää. Herra siis selkeästi mielestäni pyrkii herättämään meidät, ja siinä samalla riehaannuttaa toisen kissan, joka toki osaa hänkin riehua, mutta useimmiten tuohon aikaan on kiltisti nukkumassa.
Herättelyn ohella nyt tämä virkoaminen on alkanut laajentua siihen, että molemmat herrat juoksevat hullun lailla asunnon päästä päähän: ja jotta varmasti melu olisi suunnaton, kulkurataan kuuluu nojatuolia pitkin kiipeäminen, hyppy sohvalle ja sieltä työtason kautta kiipeilypuuhun, kunnes matka jatkuu (kyllä, olemme tahattomasti sisustuksella luoneet tänne kunnon kiipeilyradan). Asumme kerrostalossa, joten tässä rallissa huolestuttaa eniten naapurit varsinkin, kun tämä noin muuten on hyvin hiljainen talo. Sama toistuu nykyisin myös joka yö suurin piirtein samalla tavalla. Mikä siis neuvoksi?
Olemme muuttaneet jo kisujen ruoka-aikoja; eli ruokaa ei saada siinä 6-7 aikaa aamulla heti kumppanin herätessä, ettei herättely vain johdu siitä. Myös iltapalan antamista ollaan aikaistettu kokeilumielessä, ettei tulisi niin suurta energiapaukkua yötä vasten. Kissoilla on myös lelua jos jonkin näköistä, ja viimeisimpänä hankintana tuollainen ”älyrata”, joka kuitenkin osoittautui yöaikaan käytettäväksi aivan mahdottomaksi, koska siitä vasta melua lähtee, kun niin intohimoisesti sitä palloa käydään läimimään. Kissoja myös leikitetään iltaisin erilaisilla sulkaleluilla, joita ei normaalisti esillä ole. Tavaksi on myös tälle herättelijälle muodostunut aina TV-katseluaikaan leikkiä rapinapallolla, jota on kiva tuoda sohvalle, jotta sen voi sitten heittää noudettavaksi. Eli pointti nyt se, että kissojen kanssa leikitään, ja täällä on kaksi virikkeellistä kiipeilypuuta, joista toinen miltei kattoon asti.
Riehumistilanteissa olen yrittänyt eristää kissoja eri huoneisiin, tai molempia makkariin, jotta ainakaan seinänaapurit eivät saisi suunnattomia traumoja, kun kissat painelevat menemään olohuoneessa. Eristys toimii joskus, ja erityisesti rauhallisempi kisu rauhoittuu nopeasti, kun sen ottaa makkariin (tämä ei aina tietenkään auta, sillä kyllä hänelläkin on joskus noita hulluuskohtauksia). Häirikkö on monesti heitetty sitten taas ulos makkarista, koska yksin se ei juoksentele, touhuaa vaan. Yleensä tämä johtaa kuitenkin siihen, että säännöllisin väliajoin hän pitää maukumiskonserttoa ja raapii ovea. Tiedän toimivani itse varmasti väärin, kun reagoin joka liikkeeseen, mutta väsyneenä aamuyön pikkutunteina on välillä vaikea miettiä mitään rationaalisia ratkaisuja varsinkin, jos se riehuminen on tyyliä norsulauma olohuoneessa (niistä oikeasti lähtee ihan järkyttävä meteli).
Mitä sanotte, onko ihan mahdoton yrittää keksiä jotain konstia vai onko tämä ns. pentuvaihe vain kestettävä? Tai olisiko teillä ehdottaa vielä jotain äänettömämpiä virikkeitä, kenties neuvoja siihen, miten vuorokautta voisi rytmittää eri tavalla? Tai olisiko tähän ”eristysyritykseen” teillä jotain parempia vinkkejä? Kaikki neuvot kyllä kelpaavat!