Kissan valinta? (Luettu 3659 kertaa)
Adash
Karvakorva
*
Poissa


Shakira <3

Viestejä: 119
Liittynyt: 27.09.2013
Sukupuoli: Nainen
Kissan valinta?
30.10.2013 klo 19:50:44
Tulosta viesti  
Miten valitsette pennun ja/tai kasvattajan kun olette päätyneet johonkin rotuun tai maatiaiskissaan?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
kurnau
Karvinen
**
Poissa


they call me the boss

Viestejä: 441
Sijainti: KS
Liittynyt: 08.12.2008
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #1 - 12.11.2013 klo 09:21:43
Tulosta viesti  
Itsellänihän on maatiaiskissa, joten valitsin myyjän sen perusteella, kuinka paljon pennuista kerrotaan. Ehdoton vaatimus on ainakin syntymäpäivä (edes suunnilleen) ja luovutusikä. Lasken aina luovutusiän syntymäpäivästä ja jos myyjä yrittää kaupata alle 12-viikkoista pentua niin jätän kissan ostamatta.

Pentua valitessa pyrin valitsemaan mahdollisimman rohkean ja avoimen pennun. Nämä pennut ovat yleensä ensimmäisenä paikalla jos jotain tapahtuu ja ne osallistuvat ihmisen aloittamaan leikkiin innolla. Mikäli pääsen näkemään ruokailutilannetta, niin myös ahne pentu on mieleeni.

Oma Saska (nyt 6kk) on kyllä juuri sellainen kuin mitä halusinkin. Se on avoin ja rohkea, temperamenttinen mutta kuitenkin sopivalla tavalla nöyrä - sitten kun opin sitä ojentamaan väärästä. Ja ahne, niin hyvässä kuin huonossakin. Se syö nuudelit liemineen, ranskalaiset, kebabit, piltit.. Ainut asia, mikä sille ei kelpaa oli vanha hillopurkki, liekö mansikkahillo ei ollut sen mieleen :--D

Temperamenttisuus aiheuttaa tottakai hieman päänvaivaa esimerkiksi hoitopaikkojen kanssa, sitä ei voi juurikaan jättää osaamattomiin käsiin kun se rupeaa perseilemään. Parasta Sassessa on kuitenkin se, että jämäkällä ohjaajalla (koiratermi, mikä se olis kissoissa, hoitaja?) Saska on mitä miellyttävin ja helpoin kissa arjessa.

Mulla on myös kodinvaihtajana tullut kotikissauros Manu 9v. Se oli pentueen kiltein ja pehmein kissa, joka nykyään näkyy valtavana epävarmuutena ja arkuutena. Se paineistuu helposti ja sen kanssa joutuu tekemään paljon töitä arjessa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
murina
Maitoviiksi
Poissa


Täällä on kivaa. :)

Viestejä: 8
Liittynyt: 12.11.2013
Re: Kissan valinta?
Vastaus #2 - 12.11.2013 klo 12:43:01
Tulosta viesti  
kurnau kirjoitti 12.11.2013 klo 09:21:43:
Se syö nuudelit liemineen, ranskalaiset, kebabit, piltit..
  Järkyttynyt

Todella erikoista että nuo kaikki kelpaa, ootko varma ette ole sittenkin kyse koirasta  Kliseinen
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
kurnau
Karvinen
**
Poissa


they call me the boss

Viestejä: 441
Sijainti: KS
Liittynyt: 08.12.2008
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #3 - 12.11.2013 klo 20:10:42
Tulosta viesti  
Välillä mä kyllä epäilen Kliseinen Mitään ruokaa ei voi jättää pöydille/esille kun se menee ja syö.. Viimeisimpänä hävis pöydältä kukkakaali... Ja kun kaiken se syö D:
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Adash
Karvakorva
*
Poissa


Shakira <3

Viestejä: 119
Liittynyt: 27.09.2013
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #4 - 18.11.2013 klo 15:28:49
Tulosta viesti  
Itse en ole ollut tavallaan valintatilanteessa koska yhden ostin näkemättä kotimaiselta kasvattajalta ennen internet-aikaa  Silmänisku n. 30v. sitten toiselta puolen maata.
Toinen tuli myös yhtä kaukaa ja olin vain nähnyt kuvia siitä ja ostin värin perusteella toki kasvattajan kanssa pitkään ja perusteellisesti keskustellen.
Kolmatta kävin katsomassa mutta siinäkään ei ollut kyse valintatilanteesta kun halusin just sen värisen.
Kaikki nuo on olleet onnistuneita valintoja ja ihania kissoja.
Neljännen kanssa sit onkin ollut ongelmia vaikka se tuli samalta kasvattajalta kuin edellinen. Luulin voivani luottaa tuohon kasvattajaan mutta olen todella pettynyt.
Mutta siis koskaan en tavallaan ole valinnut pentua jostain pentueesta niitä vertaillen. Toki kävin katsomassa muutamia pentueita kun etsin omaani ja saihan siinä vertailla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
callette
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 601
Sijainti: Tampere
Liittynyt: 19.06.2010
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #5 - 19.11.2013 klo 10:41:40
Tulosta viesti  
Ensimmäinen kissani tuli sen enempää kasvattajia etsimättä. Kyse on maatiaiskissasta, ja maalla eläneenä sitä vaan ajatteli kahlata vähän ilmoituksia läpi. Ei nokka kerennyt hirvittävän kauaa tuhista, kun pistin keskustelupalstalle sähköpostiosoitteeni ja tiedon että yksi kissa olisi hakusessa. Huhtikuun alussa sain tiedon että kesäkuussa meille muuttaisi 12 viikkoinen täplikäs, sosiaalinen tyttöpentu. Sain useita kuvia pennusta ja myös pentueen kuulumisia muutenkin aika paljon.

Kasvattaja oli ehdoton 12 viikon luovutusiästä, joka itselleni oli erittäin hyvä merkki. Lisäksi vähän arastellen kyselin hintaa, ja minulle vastattiin ettei pennusta tarvitse mitään maksaa: olin melko varma, että kissa tulee hyvästä paikasta eikä ole pentutehtailua. Tämän lisäksi pentu oli myös madotettu kerran jo ennen luovutusta ja pidetty koko pentuaika sisällä (emo oli ulkoileva kuitenkin).

Kriteereitä sen enempää ei siis ollut, kuin että pennun oli oltava 12vk tai yli ja ei paikasta, jossa pentuja tehtaillaan vaan mielummin vahinkopennut. Olin valmistautunut maksamaan pennusta, vaikka korkean hinnan ollessa kyseessä olisin ehkä miettinyt kaksi kertaa, onko kyseessä sittenkin pentutehtailua.

Samasta paikasta minulle tuli pari kuukautta myöhemmin myös toinen kissani, koska tuntui että ensimmäinen kaipasi kaveria. Nämä pennut olivat syntyneet talliin. Tällä kertaa en saanut kuvia enkä mitään muutakaan, ja pennulla oli tullessa matoja (sain kasvattajalta kuitenkin matolääkkeen mukaan, kun hän ei ollut niitä ennättänyt madottaa). Mörri tuli meille muistaakseni 15-viikkoisena, eli reippaasti "yli-ikäisenä", mutta kooltaan vastasi kuitenkin noin 12-13-viikkoista.

Näiden jälkeen ehdin olla tilapäiskotina kaksi vuotta, ennen kuin aloin pohtia miehen kanssa maine coonin hankintaa. Hankinta ei ollut vielä ajankohtainen, vaan ajatuksena oli kartoittaa rotua ja kasvattajia, mutta kriteerit oli korkealla. Halusin, että kasvattajan kanssa pystyy jutustelemaan muustakin kuin vain näyttelytoiminnasta, sekä hän tiedostaa hyvin kasvatuksen riskit, periytyvät sairaudet ja pystyy toimimaan tukihenkilönä, jos jossain vaiheessa ongelmaa pukkaa pennun saralla. Tämän lisäksi halusin kasvattajan, jonka toiminta on pienimuotoista, ja tavoitteena on teettää pentuja, jotka ovat terveitä, hyvinvoivia ja hyväluonteisia. Myös kissakasvatuksessa ollaan monesti meriittien ja rahan perässä, joten en ollut missään tapauksessa valmis joustamaan kriteereistäni, vaan halusin että annan rahani sellaiselle kasvattajalle, joka oikeasti huolehtii pennuista ja saa hyvästä työstään palkkiota. Lisäksi en ollut valmis luopumaan tilapäiskotitoiminnasta, ja rehellisesti kerroin sen heti alkuun jokaiselle kasvattajista.

Kaksi ekaa yrittämää olivat vähän huteja; mukavia ihmisiä, mutta hyvin näyttely-orientoituneita. Vähän tuli vaivaantunut olo, koska itse olin valmis kyllä kokeilemaan, mutta suurta intoa näyttelyihin ei ollut. Kolmannella kerralla menimme katsomaan pentuja (ei-ostoajatuksissa, mutta vilkaisemaan minkälaisia otuksia olisi): hups, kaksi viikkoa myöhemmin Kirppu muutti meille. Kasvattajan kanssa natsasi erinomaisesti ja pentu - eli Kirppu - tuli meille sijoitukseen Hymiö Kasvattaja vielä jopa kertoi itse olleensa vuosia aiemmin ensikotina ja se sai minut arvostamaan häntä enemmän.

Kirpun kasvattaja on edelleen mulle sellainen tukihenkilö, joka on soittolistalla jos kissahuolia tulee. Soitellaan lähes viikoittain ihan muistakin asioista. Hänellä on jalat maassa kasvatuksen ja terveyden kanssa ja häneltä saa kyllä aina apua, jos pyytää - ja joskus pyytämättäkin. Todella mahtava ihminen ja jos olisin maine coonia vailla, ehdottomasti hankkisin häneltä toisenkin.

_________

Summa summanrum: Jos hankkisin nyt tällä yhdistyskokemuksella maatiaiskissaa, ehdottomasti ottaisin eläinsuojeluyhdistykseltä kissan, joka on ollut pitkään kotia vailla. Jos meille vielä joskus maatiainen tulee - kuten luultavasti tulee - niin kyseessä on varmaan juuri tällainen. Saattaa olla, että ottaisin myös kissan, joka on luonteeltaan arka, koska ne usein joutuvat odottelemaan omaa kotiaan pitkään. Jos omat kissat olisivat sopeutuvaisempia, kokeilisin myös ehkä vanhempaa kodinvaihtajaa meidän laumaan, koska vanhempi kissa yleensä joutuu omaa kotiaan odottelemaan pidempään.

En enää etsisi pentua maatalosta, koska niin pitkään kun ne pennut löytävät kodin, niin pitkään kissat kulkevat vapaasti leikkaamatta ja tekevät lisää pentuja. Kun maatalossa jaksaminen kodinhankintaan loppuu, tilanne räjähtää käsiin ja siirtyy eläinsuojeluyhdistykselle hoidettavaksi - kun niitä kissoja on 20-70 ja suurin osa on käsittelemättömiä, arkoja ja riutuneita. Pennun hankkiminen tuollaisesta paikasta on enemmän tilanteen ruokkimista ("mitä me nyt tätä leikkaamaankaan, kun aina ne pennut menevät kaupan, ja onhan ne aika söpöjä") kuin ongelman torjumista. Itse olen virheen tehnyt nyt kahdesti, en tee enää kolmatta kertaa.
  

"I had been told that the training procedure with cats was difficult. It's not. Mine had me trained in two days."
Maatiaiset Nefertiti ja Miss Moriarty sekä MCO RaReCoon's Phedca
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Mintan
Leijona
****
Poissa


Topi, Tessa ja Minttu

Viestejä: 2403
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 12.05.2011
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #6 - 20.11.2013 klo 09:48:31
Tulosta viesti  
Mun ekat kissat (maatiaispennut) tulivat isäni tilalta ja ne olivat viimeiset jäljellä. Kysymys oli siis siitä otetaanko ja yksi vai kummatkin. Koska pennut tulivat alle luovutusikäisinä, koin kaksi paremmaksi, jotta ne opettaisivat toisiaan kissojen tavoille. Hienoja kissoja niistä kyllä kasvoi, mutta täysin terveitä eivät olleet kumpikaan (kolli menehtyi FIV:iin pari vuotiaana ja tytöllä on luultavasti astma korjatun napatyrän lisäksi).

Kolmas kissa Minttu tuli eläinsuojeluyhdistykseltä pentuna. 80€ hintaan sisältyi kaksi rokotusta ja mikrosirutus. Tämän tytön naamakuvaan ihastuin yhdistyksen nettisivuilla ja paikan päällä tyttö vaikutti vielä valmiiksi kesyltä ja vielä söpömmältä, joten tyttö muutti meille, kun ei kukaan tullut hakemaan takaisin. Tästä tytöstä tulikin sitten noviisiluokan kautta eurooppalainen (ei ollut leikkautusehtoa sopimuksessa onnekseni).

Minttu sai tänä kesänä ensimmäiset pentunsa (rekisteröityjä eurooppalaisia), joista 2/6 hengaa vielä täällä. Mintun tyttären Nutun oli tarkoituskin jäädä jatkokasvatukseen kotiin. Nutun valitsin pentueen kahdesta tytöstä luonteen, värin ja pään perusteella. Piti miettiä millaisia kissoja haluan jatkossa kasvattaa. Nutun veli Sirvi asuu täällä vielä, koska sitä omaa kotia ei ole löytynyt ainakaan vielä. Tuo hitaammin uusille ihmisille lämpeävä poika ei kolahda niin helposti uusiin ihmisiin, mutta kotiväelle on ihana hurisija eli ei haittaa, että pojan oleskelu on pidentynyt Silmänisku

Tulevaisuudessa tulen suosimaan kissan hankinnassa vastuullisia kasvattajia ja ensisijaisesti nyt kotiin jää luultavasti omia kasvatteja. Yhtäkään FIV ja FeLV testaamatonta kissaa (tai pentua testaamattomista vanhemmista) en tähän talouteen halua, kun kokemusta on jo yhdestä FIV menetyksestä. Tämä sulkee jo osan esyistäkin pois laskuista.
  

Tessa HCS n 24 03 7.3.2011
Minttunen "Minttu" EUR fs 24 13.7.2011
http://werunthehouse.blogspot.com/
RIP Topi HCS 16.3.11-24.4.13
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
callette
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 601
Sijainti: Tampere
Liittynyt: 19.06.2010
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #7 - 20.11.2013 klo 10:29:53
Tulosta viesti  
^ PESU on testannut jo kolmisen vuotta kaikilta kissoiltaan FIV:n ja FELV:n rutiinitoimenpiteenä, koska tuntuvat olevan kohtalaisen yleisiä pienemmissä kissapopulaatioissa. Surullinen Se on surullista, että yhtään ei voi ennustaa millä kissalla kumpaakaan virusta on, ja tuomalla yhden testaamattoman kotiin vaarantaa toki kaikki, vaikka tarttuminen ei olisikaan niin helppoa (muistaakseni teilläkään ei FIV tarttunut?). Itse en myöskään enää testaamatonta kissaa ottaisi, nyt kun olen nähnyt kääntöpuolen.
  

"I had been told that the training procedure with cats was difficult. It's not. Mine had me trained in two days."
Maatiaiset Nefertiti ja Miss Moriarty sekä MCO RaReCoon's Phedca
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Mintan
Leijona
****
Poissa


Topi, Tessa ja Minttu

Viestejä: 2403
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 12.05.2011
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #8 - 21.11.2013 klo 09:24:51
Tulosta viesti  
^Joo FIV ei tarttunut muihin onneksi vaan vaatii sen sylki-veri kontaktin. Valitettavasti vaan uuden kissan tullessa taloon ei tiedä tuleeko se joskus tappelemaan muiden kanssa, joten riski on olemassa. Onhan tälläkin foorumilla ollut tapauksia, että tarhassa ollessa ulkopuolisen kissan aiheuttaman jännite on aiheuttanut tappelua oman lauman sisällä, joten koskaan ei tiedä.

PESU:n käytännön olen huomannut, mutta monet esyt ei kustannussyistä testaa noita, joka on harmi. FeLV vielä tarttuu käsittääkseni suhteellisen helposti, vaikka osa kissoista pystyy siitä toipumaan.
  

Tessa HCS n 24 03 7.3.2011
Minttunen "Minttu" EUR fs 24 13.7.2011
http://werunthehouse.blogspot.com/
RIP Topi HCS 16.3.11-24.4.13
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Pikkuhukka
Karvinen
**
Poissa


poju & halla

Viestejä: 348
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 13.12.2013
Sukupuoli: Nainen
Re: Kissan valinta?
Vastaus #9 - 06.01.2014 klo 00:16:12
Tulosta viesti  
meillä on avokit kanssa kova valinta edessä, kävimme tänään paikallisella löytöeläintarhalla katsomassa kissoja. Niin kovin monta mukavaa, hyväluonteista yksilöä siellä oli että oli aika vaikea karsia "ehdokkaat" edes näihin kahteen!

Toinen on noin 5v tanakka poika, punainen hiukan cremeen "vivahtava". Hyvin komea paksuposkinen meripihkasilmäinen kolli. Kevyt kahdeksan kilon keijukainen, mutta ei ole lihava kuitenkaan. Tuli tervehtimään heti kun vastassa olimme ja kehräsi, antoi silittää oikein mieluusti vaikka ei ehkä ihan superaktiivisesti hakenut kontaktia tai "liimaantunut" ihmisiin. Selkeästi omanarvontuntoinen poika mutta kumminkin hyvin leppoisa ja lempeä herrasmies joka tykkää rapsutuksista. Hän on myös valmiiksi leikattu Hymiö
Tässä kuva: http://tassutarha.net/images/k%C3%A4p%C3%A4.jpg

Toinen oli sitten noin 3v. mustavalkoinen tyttö. Tällä kissalla on ollut ilmeisesti jokseenkin vaikea menneisyys, koska raukalta on ilmeisesti paleltunut toinen korvalehti kokonaan niin että se on irronnut/irrotettu täysin ja toisesta puuttuu kärjestä suurehko pala. Tarhalle tullessaan oli äärimmäisen flegmaattinen ja pelokas, mutta antoi koko ajan käsitellä. On sitten nyt parin viikon sisään "lämmennyt" ja tästä tytöstä on paljastunut hyvin ihmisrakas. Antaa käsitellä, tuli meitä tervehtimään ja tarkkaili koko ajan häkistään mitä teimme mikäli emme olleet siinä vieressä (siis hyvällä tavalla, ei mitenkään peläten/vahtien tarkkaillut). Ei myöskään pelkää kovia ääniä ilmeisestikään. Leikki vähäsen, maukuili ja leipoi tassuillaan meille Hymiö Tämän kissan leikkaus/leikkaamattomuus oli kysymysmerkki koska ei ole tehnyt kiimaa, joten leikkautus on tulevan kodin vastuuulla mikäli käy ilmi ettei ole leikattu.
Kuva: http://tassutarha.net/images/hope3.jpg

Tässä kissassa minua epäilyttää hieman sen menneisyys siinä mielessä, että voi sitten tulla esiin jotain traumaongelmia myöhemmin tai kissa voi jotenkin kaltoinkohtelun seurauksena olla saanut fyysisiä vammoja jotka myöhemmin oireilevat (tosiaan tietoa varsinaisesta pahoinpitelystä ei ole). Toki mistään eläimestä tai ihmisestäkäänei voi tulevaisuutta tietää. Hymiö

Toisaalta taas kun tuo tyttö on niin paljon jo pelkästään tarhalla reipastunut, niin arvailen vain millainen ihmetys siitä rauhallisessa kodissa kuoriutuisi kun hän onjonyt niin paljon avautunut, vaikka tarhalla on jopa äänekäs remontti käynnissä!

Lisäksi otamme melko varmasti toisen kissan myöhemmin, varmaankin pennun kun nyt löysimme noin ihania aikuisia. Pärjäisikö mahdollisesti arka ja varovainen kissa pennulle? Tuo kolli oli sen oloinen että se kyllä pitää varmasti puolensa hyvällä tavalla vähän villimällekin olennolle. Lisäksi meilllä tulee luultavasti olemaan pieniä lapsia kissan/kissojen elinaikana niin sitäkin tahdon jo miettiä ettei vain tarvitsisi antaa eläintä siksi pois että se pelkää lapsia. Toivottavasti nämä asiat ovat vasta useamman vuoden päästä edessä mutta ajattelen mielelläni tulevaisuutta (vaikka avokkini tälle ajatukselle puistelee puolipeloissaan päätään). KliseinenD         

Anteeksi sekava vuodatus, yritän tässä vähänajatuksia selventää kun kumminkin päätös olisi hyvä tehdä melko pian, ettei molempia "viedä käsistä" x)
  

    Poju :: HCS :: 1.10.2008
    Halla :: HCS :: 25.4.2014
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
 
  « Koti ‹ Alue Sivun alkuun