Sivunvalintanappi Sivu: [1] 2 3 ... 8 Lähetä aihe | Tulosta
 25 Kasvatustoiminta ja rodunjalostus (Luettu 35754 kertaa)
Lucilla
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 750
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 13.01.2010
Sukupuoli: Nainen
Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
01.07.2011 klo 15:47:22
Tulosta viesti  
Päätinpä olla aktiivinen ja tehdä tällaisen oman topicin, kun tuntuu että monessakin ketjussa on innostuttu näistä asioista keskustelemaan.

Mulla ei nyt tähän hätään ole itselläni mitään tähdellistä sanottavaa aiheesta, mutta täällä voisi jatkaa keskustelua, jotta nuo rotukohtaiset topicit pysyisivät paremmin aiheessa. Hymiö
  

Kotikissat: Cthulhu (9/07) ja Mephisto (9/07). "Isin" luona asustavat Sofia (3/08) ja Lumia (3/08).
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Crowmoor
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 927
Liittynyt: 10.03.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #1 - 01.07.2011 klo 17:58:56
Tulosta viesti  
Ainakin yksi tärkeä asia huomioitavaksi olisi minusta se, että perinnöllisiä vikojakin on useampaa sorttia: alkupopulaatiossa sattumalta olleita vikoja (esim. GSD IV norskeilla, perskien PKD) ja jalostuksen TULOKSENA syntyneitä ongelmia kuten esim. perskien kyynelkanavaongelmat.

Ilmeisesti lonkkaongelmat ovat tulleet esiin cooneilla enemmän kuin muilla juuri rodun suurikokoisuuden takia? Olisi ainakin järkeenkäyvää koiramaailmaan verrattaessa. Joka tapauksessa hyvä, että ongelmaan on alettu kiinnittää huomiota Hymiö

Lisäksi löytynee erilaisia pienen populaation aiheuttamia ongelmia, jos ei vielä kissoista niin ainakin monillakin koiraroduilla. Näitä voisivat olla vaikka herkkä vatsa, allergiat jne. Toivottavatsi huonovatsaisuus ei ainakaan pääsisi kissoissa yleistymään, lähipiirissäni on aivan liikaa koiria joiden maha ei kestä kuin suunnilleen riisiä ja yhtä tiettyä nappulaa.

Lisäksi löytyy vielä erilaisia värityypillisiä ongelmia kuten vaikka valkoisten kissojen kuuroustaipumus ja naamioväristen kierosilmäisyystaipumus, joihin käsittääkseni on myös mahdollista vaikuttaa jalostuksella. Jonkin ongelman olemassaolo sinänsä ei mielestäni ole tuomittavaa, mikäli ongelmasta oikeasti pyritään aktiivisesti eroon.

Erittäin kiinnostava kysymys omasta mielestäni on se, mitä standardeille ja/tai niiden tulkinnoille tulisi tehdä kissojen ulkonäön lähestyessä ääripäitä aina vain enemmän; lainatakseni norskistandardia:

"Korvat ovat suuret, juuresta leveät ja niissä on terävät kärjet. Korvien kärjissä on ilvesmäiset tupsut, korvan sisässä pitkiä karvoja. Korvien ulkoreunan linjat seuraavat poskea pitkin leuan kärkeen. "

Eli korvat ovat suuret, ok. Mutta ovatko ne koskaan LIIAN suuret? Jo nyt osalla kissoista on varsin kookkaat korvat - onko tulevaisuuden norskilla siis nykyisen itämaisen korvat? Miltä itämainen puolestaan mahtaa näyttää 10 vuoden päästä? Mahtoiko persialaisen, burman tai siamilaisen standardin kirjoittajilla olla mielessään nykyisen kaltaiset kissat? Koiraroduista löytyy esimerkkejä ylijalostuksesta vaikka muille jakaa.

Tällaiset pohdinnat tällä kertaa  Hymiö
  

GIC FI*Draconian HarmonyDivine, "Darwin" || NFO n, s. 1.2.2010
GIC FIN*Kharn-Ka Thuban Draco, "Dawkins" || SOM n, s. 8.4.2010
FIN*Cat'omatic Snöhetta, "Huxley" || NFO ns 03, s. 31.1.2012
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
4Cats
Leijona
****
Poissa


Miau

Viestejä: 1323
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 16.11.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #2 - 01.07.2011 klo 19:00:46
Tulosta viesti  
Ikävä kyllä ne alkupopulaatiossa muutamalla yksilöllä olleet viat on juurikin saatu tällä liian ihmisen valinnalla yleistymään... ja ikävä tosiasia on, että näistä perinnöllisiltä asioista ei koskaan tulla pääsemään eroon pelkästään testaamalla, aina tulee uusia Surullinen.

Vielä hämmästyttävämpää on nämä ääripäihin viedyn ulkonäköjalostuksen aiheuttamat ongelmat.

Ja yhäkin painotan, en vastusta kasvatusta, mutta nykyisessä järjestelmässä on niin paljon kissojen terveyden vaarantavia epäkohtia, että melkoisen mahdotonta on kenenkään yksittäisen kasvattajan tätä muuttaa, vaan todella pitäisi tapahtua aika paljon ihan ylemällä tasolla järjestöissä.

Ihmetyttää vain, kun sukusiitoksen ja rotujalostuksen haitoista on niin paljon tietoa ja siltikin asialle ei todellisuudessa tehdä mitään muuta kuin "pientä kosmetiikkaa".


  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Elea
Karvinen
**
Poissa


HCL, HCS & SIB

Viestejä: 363
Liittynyt: 18.08.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #3 - 02.07.2011 klo 00:06:15
Tulosta viesti  
Saisiko noista järjestelmän epäkohdista ihan konkreettisia esimerkkejä?

Vähän saattaa väsyttää jo tähän aikaan yöstä, mutta mun on vaikeaa käsittää mitä tarkoitetaan/keskustella asiasta, jos puhutaan ympäripyöreämmin kuin mitä hidas hämälainen ymmärtää.   Hymiö
  

♥ ♥ Rakkauspojat bloggaa! ♥ ♥

http://rakkauspojat.blogspot.com/
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Hankki
Karvinen
**
Poissa


Täällä on kivaa!

Viestejä: 304
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 15.02.2010
Sukupuoli: Nainen
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #4 - 02.07.2011 klo 01:49:42
Tulosta viesti  
Mä kysyisin, että mistä tuo naamiokissojen kierosilmäisyys taipumus juontaa juurensa? Onko olemassa ihan virallista näyttöä asiasta?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
kisumamma
Ex-jäsen


Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #5 - 02.07.2011 klo 02:36:18
Tulosta viesti  
Elea: no lähtökohtaisesti kissan geenikarttaa ei vielä kauheasti tunneta, eikä siitokseen käytettäviä kissoja testata kuin joidenkin yleistyneiden tautien osalta. Eikä monia niitäkään kuin vapaaehtoisesti. Eli osittain aina mennään sokkona sen suhteen, mitä geenikartassa siirretään eteenpäin. Kun jalostukseen ei valikoidu luonnonvalinnalla tervein tai kestävin kissa, eikä sattumanvaraisesti tai tasaisesti kaikkea kissapopulaation edustajaa, vaan ne tietyt, halutut ominaisuudet sisältävät kissat, myös vain heidän siirtämät geenit jatkavat kulkuaan. Vaikka kasvattajat väittävät, että siitostyötä tehdään vastuullisesti (kyllähän moni kasvattaja on ihan aidosti upea kissaihminen, rakastaa omia eläimiään, rotua ja haluaa kehittää rotua eteenpäin), niin kyllähän maalaisjärki jo sanoo, että jos halutaan selkeää lilanaamiota kissaa, niin on risteytettävä lilaa ja suklaata ja jätettävä yleisempiä värejä vähemmälle. Ja kun liloja on muutenkin kovin vähän, ne ovat melkein pakosti kaikki sukua toisilleen jne.

Kissojen siitostyö on nuorta, koirilla se on pidempää. Ja koirien osalta ominaisuuksien hakeminen ja jalostaminen on ollut vielä rankempaa. Tulokset näkyvät pahoinakin ongelmina koirapuolella. Uskoisin, että moni jalostamiseen kriittisesti suhtautuva "tunteilee" tähän samaan tapaan. Kissoilla toi ongelmien kasautuminen voi olla edessä 20-50 vuoden päästä, jos ei asiaa pohdita kriittisesti, ja esim. rajata sairastuneita tai (terveydellisesti) huonoja ominaisuuksia periyttäviä eläimiä pois siitoksesta.

Meidän Nepillä on sukutaulu sellainen, että joskus laskin, että siellä viimeisessä sarakkeessa, jossa on 16 esi-isää, kolmella esi-isällä/-äidillä oli kullakin yli 30%:n edustus ja vain alle 10% oli muita kauempaa sukua/ei sukua. En ole perinnöllisyystieteilijä, ja tiedän, ettei tuo ole pahimmin sukusiitetty edes, mutta kyllähän sitä ihmisten parissakin aina naureskeltiin kuninkaallisille, joissa oli vähän joka toinen joko vähämielinen tai kantoi verenvuototautia tai jotain muuta vastaavaa (kaikki Euroopan/Venäjän kuninkaallisten verenvuototaudit periytyy Englannin kuningatar Victoriasta). Neppi on meidän kuninkaallinen, prinsessamme. Eikä vain hienostelunimityksenään.  Pyöritä silmiä Siltä kun on kadonnut monia kissaeläimelle ihan välttämättömiä taitoja, ei osaa hypätä, ei osaa tassulla siirtää estettä (kevyttä ovea) pois tieltä, ei osaa tappaa kärpästäkään jne. Se on siis täysin palveltava, tyynyllä kauniisti nukkuva koriste. Kyllä tuollaista rodunjalostusta voi mun mielestä kritisoida - että miten pitkälle kissan ominaisuuksia voidaan häivyttää ja tehdä eläimestä näyttelyyn sopivaa friikkisirkusta. Mun henk. koht raja menee tuossa terveydessä, eipä tuo Neppi omasta prinsessaudestaan näytä kärsivän  Virnistys . Mutta toisaalta roduilla yleistyvät geenivirheet, ja toisaalta sitten rakenneongelmat, jotka estävät hengitystä, kyynelkanavan toimintaa, ihon normaalia toimintaa, lisäävät murtuma- tai halvaantumisriskiä ja niin pois päin, ne pitäisi saada pois.

Eikä tuo ole pelkästään kasvattajien asia, kasvattajaliitot nyt yleenä pyrkivät toimimaan vastuullisesti ja keräämään uutta tietoa. Olisi tosi asiallista, että kissojen ostajatkin mieltäisivät toimivansa asiassa kuluttajina eli heidän tarpeensa luovat markkinoita. Jos paperittomia "rotukissoja" tai sairaita rotuja ei osteta, eikä maallikkona lähdetä pennuttelemaan ennestään sisäsiittoista kissa, homma tervehtyisi ihan luonnollista tietä.

Tämä nyt oli ihan maallikkokommenttia.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Elea
Karvinen
**
Poissa


HCL, HCS & SIB

Viestejä: 363
Liittynyt: 18.08.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #6 - 02.07.2011 klo 09:26:06
Tulosta viesti  
Hyvä kirjoitus kisumamma!  Hymiö

Mulle heräsi siitä paljon ajatuksia. Palaan kirjoittelemaan myöhemmin, kunhan saan poikettua ensin työmaalla.
  

♥ ♥ Rakkauspojat bloggaa! ♥ ♥

http://rakkauspojat.blogspot.com/
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Crowmoor
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 927
Liittynyt: 10.03.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #7 - 02.07.2011 klo 11:57:32
Tulosta viesti  
"Genetically, a seal point Siamese is a black  cat. But the Himalayan gene inhibits the full expression of the pigment.

The albino allele has another effect on the Siamese cat. Strabismus (crossed eyes) is sometimes seen in the Siamese cat. This is thought to be due to a misrouting of the nerve fibres from the eye to the brain. Instead of the fibres splitting left & right, they criss-cross, this is believed to be contributory to strabismus. This condition is not only seen in Siamese cats, but other species of true albino animals. Breeders have worked hard to breed this problem out of Siamese cats."
http://www.cat-world.com.au/siamese-cat-genetics

Englanninkielisillä hakusanoilla strabismus ja siamese löytyy infoa kun hieman selailee. Taipumusta on kuitenkin tosiaan saatu jalostettua pois.

Tässä vielä tieteellinen artikkeli joka tosin koskee valkoista tiikeriä kissan sijaan, mutta kyse on ilmeisesti samasta ilmiöstä. Hymiö
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10197239
  

GIC FI*Draconian HarmonyDivine, "Darwin" || NFO n, s. 1.2.2010
GIC FIN*Kharn-Ka Thuban Draco, "Dawkins" || SOM n, s. 8.4.2010
FIN*Cat'omatic Snöhetta, "Huxley" || NFO ns 03, s. 31.1.2012
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
4Cats
Leijona
****
Poissa


Miau

Viestejä: 1323
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 16.11.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #8 - 02.07.2011 klo 13:01:57
Tulosta viesti  
Kisumamma kirjoitti taas täyttä asiaa.

Ainoa, mitä en ymmärtänyt oli tämä :"Jos paperittomia "rotukissoja" tai sairaita rotuja ei osteta, eikä maallikkona lähdetä pennuttelemaan ennestään sisäsiittoista kissa, homma tervehtyisi ihan luonnollista tietä."

sairaiden rotujen kohdalta ihan selvä asia, mutta nämä paperittomathan eivät millään lailla enää vaikuta rodun terveyteen.

Toisaalta monessakin tapauksessa tämä nykyinen järjestelmä sulkee nykyisin pois monet kissat. esimerkkinä perinteisten vanhojen rotujen alkuperäistyyppiset, jotka eivät enää tyypin vaihtuessa pärjää näytteelyissä ja esim. vanhan ajan siamilaiset suurelta osin säilyivät juurikin näiden ns. "paperittomien" kasvattajien kautta, koska oli pitkä aika, jolloin niille ei ollut uutta rotua. Vanhan tyypin perskeille ei taida omaa rotua olla eikä niitä suomesta taida juuri enää löytyä(samahan oli myös vanhan ajan simskuissa, katosivat suomesta), mutta ulkomailta löytyy näidenkin kasvattajia.

Jos osa kasvattajista ei olisi jatkanut siltikin vanhan ajan siamilaisten kasvatusta virallisten rekisterien ulkopuolella, olisi thai-rodun geenikanta huomattavasti suppeampi.  Siltikin vain osa näistä ns. omia rekistereitä pitävistä hyväksyttiin rotuun, joten siinäkin jo menetetään paljon.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Elea
Karvinen
**
Poissa


HCL, HCS & SIB

Viestejä: 363
Liittynyt: 18.08.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #9 - 02.07.2011 klo 14:15:42
Tulosta viesti  
Lainaus:
Elea: no lähtökohtaisesti kissan geenikarttaa ei vielä kauheasti tunneta, eikä siitokseen käytettäviä kissoja testata kuin joidenkin yleistyneiden tautien osalta. Eikä monia niitäkään kuin vapaaehtoisesti. Eli osittain aina mennään sokkona sen suhteen, mitä geenikartassa siirretään eteenpäin. Kun jalostukseen ei valikoidu luonnonvalinnalla tervein tai kestävin kissa, eikä sattumanvaraisesti tai tasaisesti kaikkea kissapopulaation edustajaa, vaan ne tietyt, halutut ominaisuudet sisältävät kissat, myös vain heidän siirtämät geenit jatkavat kulkuaan. Vaikka kasvattajat väittävät, että siitostyötä tehdään vastuullisesti (kyllähän moni kasvattaja on ihan aidosti upea kissaihminen, rakastaa omia eläimiään, rotua ja haluaa kehittää rotua eteenpäin), niin kyllähän maalaisjärki jo sanoo, että jos halutaan selkeää lilanaamiota kissaa, niin on risteytettävä lilaa ja suklaata ja jätettävä yleisempiä värejä vähemmälle. Ja kun liloja on muutenkin kovin vähän, ne ovat melkein pakosti kaikki sukua toisilleen jne.


Tuosta luonnonvalinnasta. Sehän on ihan totta, että kasvatuksessa ei luonnonvalintaan ei päästä. Ihminenhän on se, joka valitsee kasvatukseen käytettävän kissan ja sille kumppanin. Toisaalta kesykissan historiassa jalostusta on tapahtunut ihmisen ansiosta myös itsestään. Jo pelkkä kesyyntyminen on yksi esimerkki kuten myös se, että ihminen on vienyt kissan pohjoiselle pallonpuoliskolle, jossa luonnonvalinnan kautta ovat selviytyneet vain jämäkimmät pitkäturkkiset kissat.

Silti luonnonvalintaan päästään harvoin myös kotikissojenkaan pennutuksessa. Valitseehan ihminen kumppanin omalle kotikissallensa, jos sillä ajattelee pentuja tehdä. Luonnonvalinta saattaa estyä nykypäivänä myös jopa ihan vapaassakin lisääntymisessä. Käytettävissä ei ole suinkaan kaikki populaation kissat - vain ne, jotka ihminen on valinnut pitää leikkaamattomina. Lisäksi irtokissapopulaatiot ovat pieniä ja erillään toisistaan.

Meillä on kaksi maatiaiskissaa, jotka ovat kotoisin noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan olevista kylistä, joissa molemmissa on täysin erinäköinen kissakanta. Kylässä A on pitkäkarvaisia ja huomattavan suurikokoisia kissoja, kun taas kylän B kissat ovat pienikokoisia, lyhytkarvaisia ja omaavat lyhyen, puolipitkän hännän. Vaikka kylät ovat lähellä toisiaan, niitä erottaa vesistöjen lisäksi suuret maantiet. Mm. ulkonäön perusteella voi päätellä, että kollit eivät juurikaan pääse reissuillaan levittämään geenejä kylästä toiseen. Jos esimerkiksi kylän A pitkäkarvainen kolli astuisi kylän B lyhytkarvaisen naaraan, niiden jälkeläisten lisääntyessä keskenään (vapaan lisääntymisen yksi huono puoli) osasta pennuista tulisi pitkäkarvaisia. Molemmissa kylissä on myös paljon kuviottomia kissoja, kuten omani ovat, joka on siis resessiivinen ominaisuus ja saattaa kertoa omalta osaltaan näiden muutaman kymmenien kissojen kokoisten populaatioiden geneettisestä diversiteetistä. Oikeastaan tässä tapauksessa ainoa mahdollisuus saada uutta verta kylän populaatioon on ihmisen muuttoliikkeen mukana. Sinne muuttaa uusi perhe, jolla on muualta tuotuja leikkaamattomia kissoja. Olipas epäselvästi selitetty, mutta pointti oli kuitenkin se, että kylät ovat todella lähellä toisiaan, mutta niiden kissat täysin toisistaan poikkeavia ja molemmissa on yhteinen tekijä - maatila, jossa kissat lisääntyvät todellakin vapaasti, suorastaan holtittomasti.

Lisäksi vapaassa lisääntymisessä on tuon edellämainitun lisäksi paljon huonoja puolia kuten tarttuvat taudit sekä vapaan ulkoilun vaarat. Vaikka luonnonvalinta pääsee vähän paremmin oikeuksiinsa, samaa ei voi sanoa kissan itsensä oikeuksista.

Lainaus:
Kissojen siitostyö on nuorta, koirilla se on pidempää. Ja koirien osalta ominaisuuksien hakeminen ja jalostaminen on ollut vielä rankempaa. Tulokset näkyvät pahoinakin ongelmina koirapuolella. Uskoisin, että moni jalostamiseen kriittisesti suhtautuva "tunteilee" tähän samaan tapaan. Kissoilla toi ongelmien kasautuminen voi olla edessä 20-50 vuoden päästä, jos ei asiaa pohdita kriittisesti, ja esim. rajata sairastuneita tai (terveydellisesti) huonoja ominaisuuksia periyttäviä eläimiä pois siitoksesta.


Ihan samaa mieltä. Toinen mieleentuleva asia oli taas nuo perityvät sairaudet. Vaikka kissan genomi jo tunnetaankin, geenitutkimus on vielä monelta osaa lapsenkengissä. Tosiaan kaikkia perimässä piileviä sairauksia ei saateta edes tietää ennen kuin ne tulevat esiin, mutta miten tosiaan sellaiseen asiaan voisi puuttua, josta tietoa ei ole? Tilanne saattaa olla sellainenkin, että tiedetään sairauden olemassaolosta, mutta sen periytymistapaa ei tiedetä eikä siis geenitestiä ole olemassa. Niinkin yleinen sairaus kuin HCM on siperiankissoilla tällä hetkellä tutkittavissa vain ultraamalla.

Sellainen tuli tästä asiasta mieleen, että jos samalla pitää luonnonvalintaa ihanteena, johon tulisi rotukissakasvatuksessa pyrkiä, on melko päinvastaista lähteä sulkemaan yksilöitä, niitä sairaitakin, jalostuksesta pois. Tämä siis ihan vaan heittona. Luonnossa esimerkiksi HCM:n sairastunut kissa saatta ehtiä tehdä paljonkin jälkeläisiä ennen kuolemaan johtavaa sydänlihaksen paksuuntumista.

Lainaus:
Meidän Nepillä on sukutaulu sellainen, että joskus laskin, että siellä viimeisessä sarakkeessa, jossa on 16 esi-isää, kolmella esi-isällä/-äidillä oli kullakin yli 30%:n edustus ja vain alle 10% oli muita kauempaa sukua/ei sukua. En ole perinnöllisyystieteilijä, ja tiedän, ettei tuo ole pahimmin sukusiitetty edes, mutta kyllähän sitä ihmisten parissakin aina naureskeltiin kuninkaallisille, joissa oli vähän joka toinen joko vähämielinen tai kantoi verenvuototautia tai jotain muuta vastaavaa (kaikki Euroopan/Venäjän kuninkaallisten verenvuototaudit periytyy Englannin kuningatar Victoriasta). Neppi on meidän kuninkaallinen, prinsessamme. Eikä vain hienostelunimityksenään.  Pyöritä silmiä Siltä kun on kadonnut monia kissaeläimelle ihan välttämättömiä taitoja, ei osaa hypätä, ei osaa tassulla siirtää estettä (kevyttä ovea) pois tieltä, ei osaa tappaa kärpästäkään jne. Se on siis täysin palveltava, tyynyllä kauniisti nukkuva koriste. Kyllä tuollaista rodunjalostusta voi mun mielestä kritisoida - että miten pitkälle kissan ominaisuuksia voidaan häivyttää ja tehdä eläimestä näyttelyyn sopivaa friikkisirkusta. Mun henk. koht raja menee tuossa terveydessä, eipä tuo Neppi omasta prinsessaudestaan näytä kärsivän  Virnistys . Mutta toisaalta roduilla yleistyvät geenivirheet, ja toisaalta sitten rakenneongelmat, jotka estävät hengitystä, kyynelkanavan toimintaa, ihon normaalia toimintaa, lisäävät murtuma- tai halvaantumisriskiä ja niin pois päin, ne pitäisi saada pois.

Tässä nimenomaan tulee esille se, että tätä aihetta tulisi kenties tarkastella rotukohtaisemmin. Vaikka osa kissaroduista on tosiaan yhdestä kantaemosta lähtöisin (kuten ragdollien Josephine), toisella rodulla lähtö- ja nykytilanne saattavat olla täysin erilaisia. Osa roduista on vanhempia, toiset uudempia. Toinen on suljettu populaatio ja toinen taas avoin, jossa siis otetaan rotuun esimerkiksi noviiseja tai roturisteytykset ovat sallittu.

Silti menneisyyttä ei saada tekemättömäksi vaan asioihin pystytään puuttumaan vain nyt ja tulevaisuudessa.

Lainaus:
Eikä tuo ole pelkästään kasvattajien asia, kasvattajaliitot nyt yleenä pyrkivät toimimaan vastuullisesti ja keräämään uutta tietoa. Olisi tosi asiallista, että kissojen ostajatkin mieltäisivät toimivansa asiassa kuluttajina eli heidän tarpeensa luovat markkinoita. Jos paperittomia "rotukissoja" tai sairaita rotuja ei osteta, eikä maallikkona lähdetä pennuttelemaan ennestään sisäsiittoista kissa, homma tervehtyisi ihan luonnollista tietä.

Tämä nyt oli ihan maallikkokommenttia.


Mä olen varmaankin niin sinisilmäinen, etten osaa leimata yhtäkään Fifé-hyväksyttyä rotua sairaaksi. (Miten ylipäätään määritellään sairas rotu? Kaikilla, joka toisella, enemmistöllä on selvästi elämää haittaava sairaus? Ihan näiden vihjailujen tueksi toivoisin, että rodut ihan mainittaisiin ja niiden väitteiden tueksi vaikka kysyttäisiin ko. rodun yhdistykseltä mikä tilanne todellisuudessa ja erityisesti Suomessa on.)

Se on kuitenkin totta, että kaikilla kissoilla on sairauksia. Mun mielestä ostajan vastuu ei ole niin merkittävä kuin kasvattajan. Kasvattajalla on esikädessä enemmän tietoa näistä asioista kuin kuluttajalla. Mun mielestä perushyvä ohje on katsoa esim. oman rodun yhdistyksen kasvattajalistalla oleva kasvattaja ja kyselee häneltä tarkemmin mitä testejä vanhemmille on tehty ja mitkä ovat tulokset sekä tietenkin varmistaa, ettei kissojen hoidossa ole puutteita.

Nämä ovat siis ihan mun omia hajatelmia ko. aiheesta. En ole siis kasvattaja tai sellaiseksi ryhtyvä, kunhan pohdin mielenkiintoista aihetta. Jos kuitenkin loppuun listaan muutamia mieleen tulevia parannusehdotuksia:

-Laaja julkinen terveystietokanta. Voi olla vaikka rotukohtainenkin ja rotuyhdistyksen ylläpitämä.

-Rodun joukkotestaukset. (Hinta halvempi, tempauksena saataisiin enemmän osallistujia ja kissoja testattua.)

-Rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joita sitouduttaisiin noudattamaan.

-Kenties rotuyhdistyksen testaussuositukset Kissaliiton taholta pakollisiksi? (Ei muista roduista tietoa kuin omalla rodulla käytössä Maine Coonien HCM-testaussuositus.)

-Jos rotu on avoin, tulisi noviisimahdollisuutta käyttää tehokkaammin. Eikös EUR-kasvattajat tee laajoja rotuunottoja, jossa käyvät katsomassa Suomen maatiaispopulaatiota noviiseja löytääkseen? Miksei samaa tehdä esimerkiksi SIBeillä, jossa noviisit ovat sallittu ex-Neuvostoliiton alueelta? Entä voisiko muitakin rotuja avata noviiseille tai hybrideille?

-Enemmän avoimuutta ja yhteisöllisyyttä mm. terveysasioissa. Oikeasti hei, kissaliiton genetiikkakurssikin oli pääpainoltaan sitä, että opetellaan värigenetiikkaa. "Minkä värisii mun kisun pennuist tulee?"  Pyöritä silmiä
  

♥ ♥ Rakkauspojat bloggaa! ♥ ♥

http://rakkauspojat.blogspot.com/
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
4Cats
Leijona
****
Poissa


Miau

Viestejä: 1323
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 16.11.2009
Sukupuoli: Nainen
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #10 - 02.07.2011 klo 14:52:14
Tulosta viesti  
Elealta myös hyvää asiaa ja varsinkin tuo parannuslista.

Todella, täysin  luonnonvalintaan ei lemmikkieläinten kohdalla päästäkään, muuta kuin ehkä näissä myös melkoisen sisäsiittoisissa navettakissapopulaatioissa, mikä onkin sitten vielä huonompi toinen ääripää.

Kuitenkin rotukissoilla on tiedossa sukupuu, ei luulisi olevan todellakaan vaikeata pitää rekisteriä myös perinnöllisistä sairauksista ja myöskin välttää sisäsiitosta, ikävä kyllä jalostus keskittyy aivan liikaa ulkonäköön ja näyttelymenestykseen, vaikka suurin osa kissoita kuitenkin varmastikin lähinnä lemmikkejä.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Crowmoor
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 927
Liittynyt: 10.03.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #11 - 02.07.2011 klo 16:08:43
Tulosta viesti  
Eikös Kennelliitolla ole netissä tietokanta, jossa on kaikki rekisteröidyt koirat ja sieltä näkyy pentueet, terveystestit jne? Vastaava kissoille olisi mielestäni melko kiinnostava ajatus. Kauhean suuritöinen toki.

Tiedän kyllä että esim. Pawpeds on olemassa ja esim. norskeja löytyykin sieltä tosi hyvin, mutta tilanne vaihtelee rotukohtaisesti ja terveystuloksia sieltä ei turhan paljon löydy. Lisäksi sieltä ei myöskään löydy esim. kaikkia pentueita kun lisääminen on vapaaehtoista, jolloin voi olla vaikea arvioida vaikkapa jonkun tietyn uroksen osuutta astutuksista tms.

Komppaan myös Elean tekstiä, hyvää asiaa Hymiö
Mitäs mieltä porukka on kissarotujen määrästä? Tarvitaanko uusia rotuja vai onko rotuja jo liikaakin? Yksittäisen rodunhan on oltava kohtalaisen suuri lukumääräisesti pysyäkseen oikeasti elinvoimaisena.
  

GIC FI*Draconian HarmonyDivine, "Darwin" || NFO n, s. 1.2.2010
GIC FIN*Kharn-Ka Thuban Draco, "Dawkins" || SOM n, s. 8.4.2010
FIN*Cat'omatic Snöhetta, "Huxley" || NFO ns 03, s. 31.1.2012
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Talisman1
Karvakorva
*
Poissa



Viestejä: 59
Liittynyt: 29.06.2011
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #12 - 02.07.2011 klo 19:50:43
Tulosta viesti  
Lainaus:
Ainakin yksi tärkeä asia huomioitavaksi olisi minusta se, että perinnöllisiä vikojakin on useampaa sorttia: alkupopulaatiossa sattumalta olleita vikoja (esim. GSD IV norskeilla, perskien PKD)


En nyt löytänyt linkkiä, mutta positiivisia ei voi enää käyttää, siirtymäajan sisällä oli mahdollista anoa positiiviselle erikoislupaa, mutta kaikki rekatut, suomalaiset ykkösen pennut ovat tätä nykyä PKD-DNA- negatiivisia tai negatiivisista vanhemmista.
Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä sulki kissoja pois jalostuksesta, ottaen huomioon sen 99% varmaksi lupaillun ultran suuren virhemarginaalin.
Onneksi kyseessä on iso rotu, mutta koska persialaista on käytetty niin monen muun rodun jalostukseen, olisi näiden rotujen harrastajien syytä olla varpaillaan ja odotella puolestaan geenitestiä.

Tietoa PKD:sta lytyy täältä:
http://www.felinepkd.com/

Ei siisole todellakaan ollut ainoastaan vain kat. I:sen sairaus, ykkösistä se on rekattujen kohdalta jo kitketty rankoin ottein pois.

Kyynelkanavaongelmat on noteerattu ja asian eteen jokainen kasvattaja pyrkii varmasti jotain tekemään, sillä eihän kyynelkanavaongelmista kärsivä kissa voi toteuttaa standardissa vaadittua ilmettä, eikö totta?
Liian pienisieraimiset jäävät myös ilman sertiä...

Geenipoolista... meillä on varmaan roduista suurin pooli tällähetkellä, vanha rotu ja paljon kissoja.
Itsellä on "vain" suomalaisia" kissoja ja mielestäni sukutaulu näyttäisi aikas hyvältä:

http://itapu.fi/prcat/sukutaulu6.php?nls=en&id=46209

Kiitos ja kumarrus  Hymiö.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Crowmoor
Mörökölli
***
Poissa



Viestejä: 927
Liittynyt: 10.03.2010
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #13 - 02.07.2011 klo 20:48:01
Tulosta viesti  
Norskeillahan on myös GSD IV-kantajat tarkoitus jättää pois kasvatuksesta 2015. Tosin taitaa olla muutenkin sangen harvinainen ongelma, onneksi. Toivottavasti myös HCM-geenitesti saataisiin kehitettyä norskeille pian!

Tosi mukavaa kuulla, että ainakin rekkariperskien jalostuksessa kyynelkanava-asiaan kiinnitetään huomiota! Esim. rotuyhdistyksen sivuilta en joskus etsiessäni löytänyt mitään muuhun terveyteen liittyvää kuin PKD-artikkelin (joka sekin löytyy jostain syystä otsikon "Turkinhoito" alta  Täh). Kun kyseessä kuitenkin on ulkonäkönsä takia paljon huomiota ja kysymyksiä herättävä rotu, olisi ehkä ihan hyvä ajatus käsitellä näitä asioita sivuilla laajemminkin.

On myös mukava kuulla, että näyttelyissä kiinnitetään huomiota sieraimiin ja silmiin, tosin en oikein tiedä miten tuomari voisi tietää tarvitseeko kissa esim. päivittäistä silmienpuhdistusta kun silmät on kuitenkin täysin mahdollista pyyhkiä juuri ennen pöytään menoa. Sikäli vastuu lienee enemmän kotona kasvattajalla.

Puheenollen kasvattajien vastuusta, haluaisin vielä nostaa pinnalle näitä hieman erityylisiä periytyviä ongelmia eli herkkävatsaisuutta ja allergioita. Kuinka ehdottoman rajan itse vetäisitte jommasta kummasta jossain määrin kärsivän kissan jalostuskäyttöön? Allergisia yksilöitä löytynee joka rodusta, samoin kuin niitä joiden maha ei vaan kestä.  Kiusaus lienee kova jos vaikkapa varta vasten jalostuskäyttöön hankittu naaras osoittautuu ruikulimahaiseksi tai ei voikaan syödä mitään, jossa on nautaa, possua jne. Missä kulkee raja? Harva varmaan pitäisi esim. vehnäallergiaa ongelmana, koska vehnä ei muutenkaan millään lailla kuulu kissan ruokavalioon, mutta liha- ja kala-allergiat ovatkin jo vaikeampia.
  

GIC FI*Draconian HarmonyDivine, "Darwin" || NFO n, s. 1.2.2010
GIC FIN*Kharn-Ka Thuban Draco, "Dawkins" || SOM n, s. 8.4.2010
FIN*Cat'omatic Snöhetta, "Huxley" || NFO ns 03, s. 31.1.2012
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Talisman1
Karvakorva
*
Poissa



Viestejä: 59
Liittynyt: 29.06.2011
Re: Kasvatustoiminta ja rodunjalostus
Vastaus #14 - 02.07.2011 klo 21:13:23
Tulosta viesti  
En osaa kuvitella, että kissa, jolta silmät puunataan päivittäin, siksi, että niissä on vikaa, näyttäisivät ikinä esim. läheskään samalta kuin vaiks meidän Ziggyn.
Avoin ilme ja kyynelkanavongelmat eivät mielestäni korreloi millään tasolla.
Näyttelyssä kissoilla usein on pieni stressi ja silloin silmät saattavat joillakin vuotaa normaalia enemmän, mutta mielestäni ero on siltikin selkeä  Hymiö.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: [1] 2 3 ... 8
Lähetä aihe | Tulosta
 
  « Koti ‹ Alue Sivun alkuun