Kissamaailma
KISSAN HYVINVOINTI >> Hankinta >> Kissojen totuttaminen toisiinsa
http://www.kissamaailma.net/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1159619258

Aiheen aloittaja Saturnina 30.09.2006 klo 15:27:38

Aihe: Re: Kissojen totuttaminen toisiinsa
Kirjoittaja Sella 28.09.2013 klo 11:57:35
Huoh.

Tätä asiaa on tässä ketjussa puitu ihan tuhottoman paljon, mutta laitan nyt oman tarinani tänne kuitenkin.

Minulla on 7-vuotias Telma-kissa, leikattu tyttö ja löytökissa, ollut kanssani pennusta asti. Hänellä oli myös pennusta asti kaverina Juice-poika ja hommat sujui ihan hyvin, oli yhteistä leikkiä ja elo oli muutenkin oikein leppoisaa ja tasa-arvoista (mitä nyt Juice välillä valtasi Teman nukkumapaikkoja yms. muuta äijäilyä).

Juice menehtyi vuosi sitten. Kokeilin Telmalle kaveriksi kollipentua. Siinä kävi sitten niin, että kollipentu otti melkein heti pomon paikan ja alkoi alistaa tyttöä oikein urakalla, tilanteen kärjistyessä siihen, että Telma vietti 90% ajastaan piileskellen ja aina liikkeellä ollessaan pentu höykytti minkä ehti.

Telma on aina ollut melko alistuva ja alkujaan pentuna siis ihan villikissa, löytöeläintalosta otettu. Vuosien varrella kuitenkin tullut rohkeammaksi ja luottavaiseksi, mutta aina ollut noiden poikien kanssa vähän niinkuin "se alempi", joka väistää.

No, puoli vuotta katselin pennun touhua ja päätin etsiä sille uuden kodin. Tilanne muuttui täysin; Telmasta tuli entistä rohkeampi ja sosiaalisempi, silminnähden vapautuneempi!
Tyttö on kuitenkin niin kauhean leikkisä, että ajattelin vielä kokeilla kaveria hänelle. Pennun lähdöstä on nyt useampi kuukausi.

Löysin toisen kissan, joka mielestäni oli luonteeltaan täysi napakymppi! Hän on Tuhkimo; 8-vuotias, alkujaan myös arka löytökissa, leikattu, kiltti, ei dominoiva, tottunut muihin kissoihin, todella hellyyttävä tapaus. Hän tuli meille viime sunnuntaina. TUhkimo on ollut pennusta asti kotikissana ja tyttökissan kaverina, myöhemmin kuvioissa ollut vanhempi kollikissa, jonka kanssa olivat kuulemma todella hyvät kaverukset.

Viime sunnuntaina tyttöjen kohdatessa oli normaalit pienet sähinät. Tuhkimo vietti ensimmisen illan ja yönsä sängyn alla pitäen matalaa profiilia. Telma puolestaan vaikutti hyvin uteliaalta uutta tulokasta kohtaan ja olisi kovin halunnut mennä tutkimaan tulijaa.
Seuraavina päivinä Tuhkimo uskaltautui jo tutkimaan asuntoa ja tervehtimään minuakin. Homma alkoi jo näyttää aika hyvältä, pari kertaa oli nenutkin vastakkain ilman sähinöitä ja hyvin intensiivistä tuijotusta oli ilmassa molemmin puolin, ihan puolen metrin etäisyydeltä.

Nyt on kuitenkin tilanne kääntynyt niin, että Tuhkimon ollessa liikkeellä, Telma seuraa häntä vähän matkan päästä ja kun toinen lähtee juoksemaan esim. kiipeilytelineeseen Telma juoksee perässä ja Tuhkimo säikähtää, sähisee ja huutaa. Aluksi Telma uskoi yhdestä sähinästä, nyt Tuhkimo joutuu huutamaan vähän aikaa, että Telma perääntyy karvat pörhöllään, kuin hidastetussa elokuvassa.

En oikein tiedä mikä tämä juttu on, koska aikoinaan Juicen kanssa Telman lempileikki oli juuri tuo perässä juokseminen ja säikäyttely; läpsiminen jne. Mutta silloin leikki oli molemminpuolista. Nyt toinen selvästi pelkää ja perääntyy ja se ikäänkuin ruokkii vanhaa kissaa takaa-ajoon entistä enemmän. Pari päivää sitten Telma ajoi Tuhkimon nurkkaan ja sähinöiden tuloksena oli naarmu Tuhkimon nenässä!
Viime yönä heräsin taas yhteen sähinöintiin ja aamulla löytyi kiipeilytelineen vierestä lattialta kuivuneet pissajäljet; olisiko Tuhkimo säikähtänyt niin, että tuli pissat lattialle?

Eilen tytöt taas yllättivät ja tulivat molemmat hetkeksi sohvalle pötköttämään (tosin minä siinä välissä) ja silloinkin Telman oli ensin tuijotettava toista hyyyvin pitkään ennen kuin pystyi "rentoutumaan".

Tuhkimo kulkee hyvin varautuneesti liikkeellä ollessaan ja Telman nähdessään hipsii yleensä telineeseen. Telma taas seurailee hyvin intensiivisesti hänen tekemisiään, kulkee vähän matalana, häntä alhaalla ja tilaisuuden tullen ajaa takaa ja tuloksena sitten tuo läpsiminen, sähinä jne. Ei niinkun tajua antaa olla rauhassa.

Tilanne on ahdistava. En halua, että uusi tulokas kärsii, hän on todella kiltti ja ihana. Enkä yhtään tajua Telman reaktioita; jotain reviirijuttuahan tämä varmasti on. Mutta kun ei se ihan enää siltä leikiltäkään vaikuta ja toi pissavahinko kyllä pisti miettimään, että onko toinen oikeasti noin paniikissa?!

Olisiko vinkkejä??? Onko tilanne toivoton? JOku sanoi joskus, että jos toinen kissa alussa uskoo toisen sähähdystä ja perääntyy niin se on hyvä merkki. Mutta kun tämä on nyt mennyt siihen, että pienet sähinät ei enää riitä ja sitten tulee läpsimistä puolin ja toisin.
Suurimman osan ajasta tytöt on erillään, Telma sama, rohkea itsensä, Tuhkimo hyvin varautunut. Tahtoisi selvästi tulla useammin tervehtimään, saamaan rapsutuksia jne. on todella hellyydenkipeä ja kehrääminen alkaa heti kun saa huomiota. Olen yrittänyt huomioida molempia tasapuolisesti jne.

Wc:ssä käydään normaalisti, ja kuivanaksut maistuu molemmille, vettäkin Tuhkimo uskaltaa käydä juomassa, että sen suhteen ei ongelmia...vielä..

Kissamaailma » Powered by YaBB 2.6.0!
YaBB Forum Software © 2000-2018. Kaikki oikeudet pidätetään.